Alli kasvattajan luona

No niin, ensimmäinen vuorokausi Allilla tuolla kasvattajan luona. Kummatkin ollaan hengissä, siis minä ja Alli. Kasvattajakin hengittää hyvin...

Alli oli ollut rauhaton yöllä, hiukan piippaillut ja tehnyt pesää. Nukkunutkin oli hiukan aikaa. Tuollaisen se oli viimeiset yöt kotonakin, pissalla käytiin parin tunnin välein. Lämpö on noussut koiraparalla kun kasvattajan luo menee, mutta ihmekkös se kun koko mittarin kuitenkin tunkee sinne hanuriin. No ei vaiskaan.. Hyvillä mielin Alli on siellä Sarin luona, ikävä vaan on kova meillä. Meidän nuorimmat lapset tajusivat tänään ettei Alli tulekkaan kotiin moneen viikkoon, vaan on Sarilla pentujen kanssa niin kauan kuin tarvitaan.

Tänään oli leojen erikoisnäyttely vesisateessa.Onnittelut kaikille siellä olleille ja tuloksia saaneille, jokainen teistä on voittaja. Onhan jokaisella maailman paras koira;-)Minusta on kiva käydä näyttelyssä katsomassa, kunhan oma koira ei ole kehässä. En ymmärrä kuinka aikuinen ihminen on onnistunut saamaan itselleen sellaisen fobian kuin minulla on näyttelyistä. Olen oksentanut kehän laidalla useamman kerran, juu ei ole ollut vatsatautia eikä kankkusta;-) Ihan pelkästä jännityksestä olen oksentanut. Kerran olin hyvin lähellä pyörtyä kun unohdin hengittää kun Alli meni kehään, onneksi tajusin mennä maahan ennen kuin olisin siinä kaikkien nähden kaatunut. Joten näyttelyt on kivoja jos siellä on jonku muun koirat kuin omani. Saiskohan tähän fobiaan terapiaan?..