Fysioterapia alkaa

Ensimmäinen viikko takana töitä sitten Myrtin onnettomuuden. On ollut raskas viikko kun on pitänyt miettiä miten saa Myrtin hoidon järjestymään. Myrtti on nyt ollut häkissä 2-3 tuntia päivässä, eikä koira näytä siitä kärsineen kuten emäntänsä. Minusta on niin kauheaa laittaa toinen häkkiin vaikka tiedän sen olevan koiran parhaaksi.

Jokainen päivä on aikataulutettu erillälailla lasten lukujärjestysten mukaan. Esikoinen pyrkii tulemaan aina käymään kotona 3 sisällä siitä kun viimeinen on lähtenyt kotoa ja laittanut Myrtin häkkiin. Esikoinen sitten päivystää täällä niin kauan kuin joku tulee kotiin ja lähtee sitten vasta omaan kotiinsa. Palkkioksi tästä päivystyksestä on jääkaapin tyhjennys päivittäin ja seutulippu kuukaudeksi. Ei ihan hirveän kallista hoitoa;-)

Myrtiltä on lopetettu nyt sitten kipulääkkeet kokonaan. Vain keskiviikkona kun oli fysioterapian ensimmäinen kerta, niin yöllä annoin 50 mg Rimadylia. Nyt ei olekkaan jäljellä kuin muuta tabletti, mutta lisää saa varmaan tarvittaessa.

Sitten se fysioterapia. Keskiviikkona mentiin katsomaan mitä se vesiallaskävely oikein on. En tiennyt mitä odottaa, joten jännitti. Meitä oli vastassa oikein mukavan tuntuinen fysioterapeutti joka oli vähän hämmillään kun hänellä ei ole koskaan ollut näin vaikeasti vammautunutta koiraa. Tämä nyt ei ollut mitenkään yllättävää, eihän koira yleensä jää henkiin tälläisen onnettomuuden jälkeen saati että edes lähdettäisiin operoimaan.

Niin, kuka sen tietää kannattaako tälläistä tehdä vai ei. ulkopuolisen jolla ei ole tunteet mukana voi aina päätellä ettei kannata. Hyvin todennäköistähän on ettei etupää kestä tai selkä menee. Kuka kuitenkaan tietää jos kuitenkin onnistutaan. Voihan olla, että Myrtti saakin ihan kelpo elämän ilman kipuja. Eihän tässä mene kuin rahaa ja aikaa. Eikä oikeastaan mene kuin meidän perheen aikaa ja muutaman muun auttavan enkelin.

Takaisin fysioterapiaan:

Myrttiä taas ei mietityttänyt mikään vaan hääräsi siinä huoneessa edestakaisin haistellen jokaisen paikan ja kolon. Sillä aikaa fysioterapeutti tutki paperit ja kuvat sekä keskusteltiin mitä on tehty ja miten. Onneksi olin hyvin tarkkaan kirjannut ylös meidän lenkit ja kävelymäärät. Eli kertauksena: 2 ensimmäistä viikkoa 6-10 kertaan 20 metriä pihalla. sen jälkeen 2x päivässä 40 metriä ja loput 20metriä. 4 viikolla sitten kerran-kaksi päivässä 80 metriä ja 2x 40 meträ ja muut 20 metriä. Nyt sitten viikko 200 metriä kerran päivässä ja 2x 80 metriä ja muut sitten pihaa ympäri . Aina remmissä ei vapaana.

Sitten aloitettiin altaaseen totuttelu. Neuvottelun jälkeen päädyttiin siihen, että Myrtti menee altaaseen sidosten kanssa ja sidokset riisutaan vasta kun tulee altaasta. Altaaseen tutustuttiin niin, että vain tassut kastui. Ei hätää letut menee alas. Nostettiin vettä mahaan asti, silloin Myrtti hermoistui eikä ottanut lettuja. Hetken päästä otti letun kun tajusin vaihtaa porkkanaan pinatin tilalle. Fysioterapeutti oli Myrtin kanssa altaassa ja ohjasi liikettä. Pariin otteeseen Myrtti käytti jalkaansa. koko allassessio kesti ensimmäisellä kerralla muutaman minuutin. Sitten pois altaasta ja kuivattelua.

Fysioterapeutti sitten kokeili liikeratoja ja huomasi ettei polvi ja kinnertoimi kunnolla. Tosin se ei ole ihme tuollaisen leikkauksen ja jalan liikkumattomaksi paketoimisen takia. Asiaa pitää kysellä kuitenkin leikanneelta lääkäriltä kuinka paljon sitä jalkaa voidaan liikkuttaa vielä.

Myrtti oli tuon käynnin jälkeen sitä mieltä ettei sidoksia enään tarvita. Ekan yön antoi sidosten olla rauhassa mutta torstaina kotiin tullessa oli vastassa eteisessä kiva pieni valkoinen "lumi". Oli sitten tyttö raastanut sidokset selän päältä pois ja pureskellut päälisidoksia. No, onneksi oli jäljellä vielä vanua joten paikkasin jäljet ja sidoin jalan uudestaan. Yöllä sitten oli Myrtti taas askarrellutpaskarellut ja nyt sitten tassun puoleisesta päästä. Puolet sidoksestakauniisti revittynä pitkin lattioita. Korjasin tuotoksen ennen töihin lähtöä ja päätin soittaa eläinlääkäri Tiinalle ja aikaistaa sitten tuon röntgen ajan jo maanantaille. Joka sitten onnistui.

Perjantai iltana sidoksia oli taas hiukan vähemmän jäljellä ja niin laitettiin viimeiset vanut ja Cobainit jalan ympäri ja housut jalkaan. Mutta Myrtti ei ole enään kipeä ja tahtoo toimintaan. Oli sitten yön aikana repinyt iloksi kasan sanomalehtiä ja housunsa ja osan sidoksista. Tällä menolla maanantaina ei tarvi edes sidoksia enään ottaa pois kun ne on jo hävinnyt itsestään.