Palmusunnuntain mietteitä

Taisi treffeillä olla muitakin leoja kuin vain Myrtin sisarukset. Teija Hauholta oli omien koiriensa kanssa mukana makkaran paistossa.

Tässä vissiin odotellaan evästä. Tarina kertoo, että naapurin linnun ruuat yritettiin pölliä.

Tässä kuvia 16.1 olleesta tapaamisesta Hauholla. Kuvissa Rölli ja Masi Myrtin veljiä. Meidänkin pit mennä kysiseen tapaamiseen, mutta Myrtin onnettomuus esti sen. Onneksi sain kuvia Johannalta. Kiitos näistä kuvista ja kuulumisten kertomisista. Niistä on tullut entistä tärkeämpiä.

En ole oikein jaksanut päivittää tätä blogiakaan. Jotenkin vaan ei ole mitään asiaa. Viime viikonloppuna tyttären kausi saatiin taitoluistelukilpailujen osalta pakettiin. Oltiin Heinolassa ja tultiin Lahden kautta pois. Kävimme tervehtimässä Maksia, joka kanssa on Myrtin veli. Voi että teki hyvää nähdä niin hienosti kasvanut ja hyvät tavat omaava Maksi. Todella komea nuori uros. Maksin kaverinahan oli Manu, joka sitten lähti takaisin kasvattaja Sarin luo. Hyvin oli kuitenkin Maksi sopeutunut perheen ainoaksi koiraksi. Jotenkin Maksin näkeminen sai taas suruani väistymään. Pääsin taas eteenpäin menetyksestäni.

Olemme kuopuksen kanssa käyneet Belunan kennelissä pentuterapiassa, se on ollut myös yksi asia mistä olen todella kiitollinen Arjalle, että on päästänyt meitä palluttamaan pentuja. Kuopus pystyy jo puhumaan Myrtistä iloisesti ja kertomaan tapahtumia Myrtin lyhyen elämän ajalta. Minulle taas teki hyvää nähdä elämän jatkuminen. Kummatkin kyllä kuopuksen kanssa toivottiin salaa että joku olisi perunut pennun ottamisen ja meille olisi tullut pentu. No, niin ei käynyt ja sekin oli varmaan ihan hyvä asia. Saas nähdä tuleeko meille enään uutta pentua koskaan. On se luopuminen niin vaikeaa.