Kuvat ottanut PiieLoistokasta vuotta 2010 kaikille ystävillemme. Nauttikaa nelijalkaisista ystävistämme ja välitetään toisistamme.
On kauheaa kun koira pelkää pamahduksia ja välähdyksiä. Meillä Myrtti eikä Alli välitä raketeista mitään, Alli jopa tykkää katsoa raketteja. On mielellään lasten kanssa touhuamassa.
Pinja parka on toista maata. Läähätys alkaa jo kesäisin kun ukkonen välähtää. uusi vuosi on täydellinen helvetti. Kaikkea on kokeiltu rauhoittavista DAP:n, varmaan on vielä jotain jota voisi kokeilla. Piippaus alkoi tänään heti klo 15 kun ensimmäiset papatit paukahti. Sen jälkeen on vain piipattu, huudettu ja ulistu. Yhtään ei voi olla yksin. Me ihmiset yritämme olla normaalisti, mutta tuo uikutus alkaa sattua muuhun kuin sydämeen.
Pinjahan on tullut meille rescue-koirana uuden vuoden jälkeen 2006. Nuo kuvat tuossa yllä on otettu sinä iltana kun kävimme hakemassa Piien kanssa Pinjan hevostallilta. Pinja painoi silloin melkein 24 kiloa, nyt painoa on 14-15 kiloa. Vieläkin on hiukan liikaa painoa mutta paremmin jaksaa tuolla painolla olla. Koira ei ole oikein tottunut elämisen ääniin vaan tallin äänet ovat tutummat, joten ymmärrettäväähän tuo säikkyminen on. Mutta mitä tehdä jos tuo pelkääminen pahenee? No, huomenna tuntuu taas toiselta kun saamme nukkua ja missään ei pauku.
1 kommentti:
Voi Leena, tiedän niin mitä on katsoa koiran hätää ja pelkoa..:´(
Sydän itkee ikävää, kun ajattelee, että meidän kohdallakin nuo pelkotilat alkoivat vallita ihan normaalia arkielämää, ei vaan uutena vuotena.
Se yksikin päivä on liikaa koiralle kärsimystä...:(
Tuntuu niin pahalta, ettei voi helpottaa koiran kärsimystä, vaikka yrittäisi mitä..
Onneksi uusi vuosi on ohi ja rakettien paukkeeseen vuosi aikaa...
Kaikesta huolimatta hyvää alkanutta vuotta teille!
Halit koissuille :)
Lähetä kommentti