Viikonloppu on mennyt mukavasti Myrtin kanssa. Uusia asioita on opeteltu joka päivä kovasti. Panta ei tuota enään minkäänlaisia ongelmia, sitä ei tarvitse raapia eikä yrittää kiskoa pois. Remmissä kävely onnistui tänään hienosti, jopa ihan mallikelpoisesti. Ruokaa osataan jo odottaa istuen, syömään aletaan vasta kun saa luvan. Hieno pentu siis Myrtti on ja oppivainen.
Eilen lauantaina menin hakemaan Anskua taitoluisteluleiriltä Pajulahdesta ja menomatkan tein Hämeenlinnan kautta ja kävin viemässä kasvattajan lähettämät ruuat Röllin perheelle ( kasvattajan luona täplä poika). Voi että Rölli oli kasvanut ja oli oikein reipas leonpentu. Tunsi jo oman nimen, makasi takana autossa ilman huutoa ja tuli aina kutsuttaessa luokse. Kyllä oli koira onnellisen oloinen perheensä kanssa. Otin valokuviakin Röllistä, mutta jokainen kuva oli harmaa kostunut kuvapinta. Voi kun saisinkin hänestä yhden kuvan, niin olisi hienoa.
Tänään lähdettiin sitten Myrtin kanssa totuttelemaan autoiluun, mentiin Alma siskon luo kylään. Autossa oltiin ihan oikealla paikalla takana. Ensin meni 5 minuuttia itkiessä ja yrittäessä pois takaboksista, mutta namien ja rauhoittelun kanssa sinne sitten rauhoituttiin. Kotimatka sujui jo mallikkaasti ihan hiljaa maaten ilman nameja. Tosin saattoi syynä olla se hirveä väsynyt mikä tuli kun siskon kanssa riekuttiin kunnolla.
Alma tunnisti siskonsa ja alkoi hirveä härdelli, mentiin edes takaisin ja hypittiin päälle. Mentiin peräkanaa pihaa ympäri, syötiin yhdessä samaa luuta ja painittiin. Ääntä tuli kuin suuremmassakin tappelussa, jäi välillä ääni päälle vaikka toinen ei ollut edes lähellä enään. Kummatkin pennut selkeästi nautti olostaan ja toistensa seurasta. Lenni-koirakin taisi olla onnellinen kun sai olla hetken rauhassa riiviöltä. Kiitos siis Alman perheelle, että saatiin kutsu tulla katsomaan siskoa. Toivottavasti osasimme käyttäytyä niin hyvin, että uudestaan pääsemme kylään;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti