torstai 28. kesäkuuta 2012

korjaus vastineeseen

 Sain viestiä kirjoituksestani jossa oli selkeä virhe. 


Korjaus kyseisen kasvattajan toiveen mukaan tähän tekstiin: Leonbergiyhdistyksen hallituksesta on erotettu kasvattaja, joka teetti tietoisesti D-lonkkaisella nartullaan pennut.


Kyseinen kasvattaja pyysi oikaisemaan tuon ylläolevan kohdan seuraavasti: 
Kasvattajan mies  jonka vaimo käytti D-lonkkaisella nartullaan pennut. 


Pahoittelen etten ollut tarkka tässä asiassa. 

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Vastine Leofoorumin keskusteluun

Minä olen henkilö, jonka blogikirjoitus on tänne linkitetty. Blogini on luettavissa osoitteessa: allipinja.blogspot.com. Olisin voinut asiasta itsekin kirjoittaa tänne foorumiin, mutta minusta se ei ollut tarpeellista. Mutta koska kirjoitukseni on tänne linkitettiin ja sitä on täällä kommentoitu, katson asiakseni antaa tännekin oman vastineeni. 

Kovasti te vastaajat osaatte arvaila minun ajatuksiani ja tarkoitusperiäni. Kuitenkin kyse on hyvin yksinkertaisista asioista. Yhdistystoiminnassa on olemassa lait ja säädökset joita jokaisen pitää noudattaa. Yhdistyksen hallituksen jäsenet toimivat jäsenistön edunvalvojana ja asemaan liittyy sekä vastuuta että valtaa. Silloin tulee toimia myös kyseisten säädösten mukaisesti. Suomen Leonberginkoirat ry:llä on säännöt, joita tulee noudattaa, samoin yhdistys kuuluu Suomen Kennelliittoon, jolla on myös omat säännöt on myös yhdistyslait joita tulee noudattaa. Kasvattajilla on vielä omat sitoumukset joita tulee noudattaa. 

Maija toteaa tuossa omassa vastauksessaan tietävänsä kyseessä olevan vahinkopentue. Hyvä niin, harvassa taitaa olla ne ihmiset jotka myöntävät tehneensä tarkoituksella vahinkopentueen. Tosin silloin nimityksenä taitaa olla ”pentue”. Vahinkopentueeksi voidaan nimittää vain sellaista pentuetta joka on syntynyt vahingossa. Kun pidetään samassa tilassa leikkaamatonta urosta ja ei yhtä, vaan kolmea leikkaamatonta narttua, ei ole kysymys vahingosta. Tässä pentueessa kysymys on joko tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. Erikoista on se, ettei kokenut kasvattaja huomaa juoksua, taatusti useampaa kuin yhtä astumista, puhumattakaan tiineydestä. Olen myös ymmärtänyt että pentue oli normaalikokoinen, mutta henkiin jäivät vai nuo kolme. Ymmärrän toki, ettei kukaan kykene lopettamaan pentuja siinä vaiheessa kun ne ovat jo syntyneet. Siitä ei ole kysymys. Kysymys oli tietoisesta riskinotosta. Onhan myös ei–toivottu tiineys mahdollista keskeyttää, kuten meistä jokainen tietää. 

Kirjoituksissa kerrotaan kasvattajan pelastaneen pentueen isän piikiltä, jonne sitä oltiin viemässä kaihin vuoksi. Miksi koira on pidetty kastroimattomana, ellei sillä ole ollut tarkoitus teettää pentuja? Tällöinhän se olisi voinut elää vapaasti narttujen kanssa, eikä tätä asiaa olisi tarvinnut nyt vatvoa. Oma asiansa ovat nuo terveystulokset. Koirat on jo 3 vuotiaita, joten terveystuloksia on kyllä ehtinyt hakea moneen kertaan. Uroksen silmistä ei ole mainintaa Koiranetissä kuten ei mistään muustakaan. LPN1 testin varmaan olisi voinut ottaa myös, tai mistä minä tiedän onko otettu, kun tulosta ei näy missään. Eli kukaan ei voi varmuudella sanoa mitä koiran silmissä on tai missä kunnossa koirien luusto on kun mitään ei ole tutkittu. Tähän voidaan liittää myös puuttuvat näyttelytulokset. Sisarusten emällä oli kilpirauhasen vajaatoiminta joka varmasti on kerrottu pennunottajille. 

Leonbergiyhdistyksen hallituksesta on erotettu kasvattaja, joka teetti tietoisesti D-lonkkaisella nartullaan pennut. Peräänkuulutan tasa-arvoista menettelyä jos hallituksen jäsen teettää pentueen sisaruksilla, jotka ovat sekä luustoltaan tarkastamattomia että niiden tiedetään kantavan/sairastavan perinnöllisiä sairauksia.

Mitä tulee leorescuen toimintaan niin näen sen toiminnan täysin Suomen leonberginyhdistyksen alaiseksi toiminnaksi. Toimiihan ringissä mm. hallituksen jäsen, toiminnantarkastaja ja pentuvälittäjä. Varainkeruuta ei voi olla muilla kuin rekisteröidyillä yhdistyksillä. Rahankeräykseen pitää erikseen hakea Poliisihallituksen lupa, joka on määräaikaisesti voimassa. Jos katsotaan toiminnan olevan yksityishenkilöiden toimintaa, rikotaan hyvin montaakin eri lakia ja säädöstä. Jos Leorescue tahdotaan pitää erillisenä yhdistyksenä, sen täytyy rekisteröityä yhdistykseksi. Sen jälkeen yhdistyksellä on julkiset säännöt ja julkinen hallitus. Toki ihmettelen mihin tälläistä leorescueta tarvitaan. Tuskin noita kodinvaihtajia ja huonosti kohdeltuja leonberginkoiria on kuitenkaan niin paljoa ettei niitä voida hoitaa normaalin yhdistystoiminnan kautta. Ulkopuolisille Leorescuen toiminta näyttäytyy sellaisena että leonberginkoiria hylätään ja pahoinpidellään enemmän kuin muita koiria yhteensä

Olette katsoneet oikeudeksi nimitellä minua erehtymättömäksi, veemäiseksi, selkäänpuukottajaksi, katkeraksi, kateelliseksi, pahasti päästäni vinksahtaneeksi vinkujaksi joka aiheuttaa rotuyhdistyksen toiminnan alasajamisen. Paskanpuhujakin olen oikein kahteen kertaan. Samoin olette katsoneet tarpeelliseksi todeta, etten tiedä taustoista mitään ja jos minua kiinnostaa asia niin olisin selvittänyt asiaa soittamalla asianomaisille. Toimintani on säälittävää. Katsotte myös oikeudeksi arvostella minun arvostelukykyäni työssäni. Hyvä, että kykenette tähän. Minusta ei siihen ole. Tiesin että tähän vedetään tuo kateuskortti ja vanhat erimielisyydet. Vaikka mitään erimielisyyttä ei olisi ollut, niin olisin ottanut asian esiin. Hallituksessa ei voi istua kasvattaja, jolla on rekisteröimättömät pennut jotka eivät täytä jalostusohjesääntöä. Niin kauan kuin hallitus sääntelee jäsenistön toimintaa, on sen jäsenten oman toiminnan oltava moitteetonta.


Leena Jalonen

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Juhannus 2012

 Rosé Mian kuvaamana 10 kk  vanhana, päivää ennen Erkkaria.


Rosèn profiili.

En ole sitten talven kirjoittanut mitään. Ei ole huvittanut.Tuntuu että  kirjoittaminen on ihan älytöntä, kukapas sitä enään viitsii lukea kenenkään jaarituksia kun on feisbuukki. Kuitenkin pitäisi muistaa kirjoittaa niin muistaisi mitä kaikkea on tapahtunut niin hyvässä kuin pahassa.

Rosé on hyvin erilainen leo mitä minulla on koskaan ollut. Ensimmäistä kertaa minulla on hiukan varautunut koira mutta hyvinkin itsevarma kunhan saa tehdä asioita omassa tahdissa. Ehkä Rosé ei ole yhtä toimintakykyinen kuin Alli oli mutta älykkäämpi näyttäisi olevan. Selkeästi nauttii haasteista kuinka saada asioita ratkaistua itse, tai miten voisi tehdä jäynää toisille. Bonuksena tuli äärettömän kaunis koira. Saas nähdä mitä vielä kyseisestä  neidistä tulee.

Päätin talvella päästä eroon taas yhdestä fobiastani eli näyttelykammosta. Juttelin asiasta parin ystävän kanssa  ja päädyimme ajatukseen että menen itse kehään. Ensimmäisenä kävimme mätsärissä. Rosé selvisi hienosti, minäkin selvisin hengissä vaikka itkinkin koko ajan. En voi sanoa nauttineeni asiasta mutta olin tyytyväinen kun tein sen. Kasvattaja Miakin päätti  avustaa asiassa ja ilmoitti Rosén Erkkariin. Lupasi kyllä esittää Rosén mutta minun pitää olla mukana. No, Mia meni ensimmäisenä  kehään mutta Rosé ei liikkunut joten vaihdoimme lennossa esittäjään. En ehtinyt pelätä vasta kuin jälkeenpäin. En mä mitään siellä osannut mutta olipahan esittämässä koirani. Arvostelu oli erittäin hyvä ja arvosana EH. Voittajafiiliksin sitten kotia kohin.

Olin miettinyt liittyväni uudestaan Suomen leonberginkoirat yhdistykseen. "Erosin" pari vuotta sitten yhdistyksestä yksittäisenä  epäluottamuslauseena yhtä  yhdistyksen hallituksen jäsentä kohtaan.. Ero lainausmerkeissä sen takia että  jätin vaan maksamatta vuosimaksun. Mutta hommahan on mennyt entistä mahdottomammaksi. Näyttää siltä että  hallituksessa voi olla ihminen joka on saanut aikaan vahinkopennut sisaruksilla. Kumpaakaan sisarta ei ole tutkittu terveyden osalta millään tavoin. Ainakaan niitä ei ole ilmoitettu koiranettiin. Sisarusten emällä on ollut kilpirauhasen vajaatoiminta, joka puhkesi kun pennut oli vuosikkaita.  Uroksella häikkää silmissä, jos oikein kuulin niin syntymäkaihista kyse.   Asia on näköjään hiljennetty täysin. Pentuja ei ole rekattu vielä tähän päivään mennessä.-toki se voidaan tehdä myöhemminkin  käsittääkseni. Olen kuullut asiasta niin monta tarinaa ettei kyse voi olla edes keksitystä jutusta. Itse asiassa tiedän minne yksi pentu meni, joten en ole voinut nähdä edes hallusinaatiota kyseistä asiasta.  Muutama vuosihan yhdistyksen hallituksesta erotettiin ihminen joka teetti pennut D-lonkkaisella nartulla. Tuossa tapauksessa tiedetään mitkä ne lonkat on, näiden sisarusten kohdalla ei tiedetä edes sitä . Typerintä tässä asiassa on se, ettei minulle kukaan katsonut asiasta kertoa suoraan. Eipä sillä ole väliä että  kyseessä on minun koirani jälkeläiset. Mitäpä sitä kertomaan, kun tiedetään etten suostu olemaan hiljaa tästä asiasta. Eihän asia minulle tietenkään kuulukkaan kun en ole kasvattaja vaan emän omistaja. Tässä tapauksessa ei tarvitse ajatella inhimillisesti vaan kasvattajan näkökulmasta kun se sattuu olemaan lähempänä.  Minun mielipiteellä ei varmasti ole mitään merkitystä kun olen niin ikävä ihminen kun en ole iloinen tälläisestä  tapahtumasta, enkä missään nimessä olisi "pelastanut" pentuja.


Joskus tuntuu että  ihmiset jotka toimii yhdistyksissä menettää  kyvyn ymmärtää mikä on soveliasta ja mikä ei. Jokainen joka toimii rekisteröidyssä yhdistyksessä toimii LUOTTAMUSTEHTÄVÄSSÄ. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekkään. Itse olen toiminut useassakin yhdistyksessä luottamustehtävässä ja toimin nytkin. Minun pitää aina toimia sen mukaan mitä  yhdistyksen arvot sanoo. Tämä sama asia ei taida päteä koirayhdistyksissä, joten jätän ne väliin edelleen. Enkä tule tukemaan millään tavoin leo rescuen toimintaakaan kun minulle selvisi ettei kyseessä olekkaan yhdistys vaan rescue toimii ilman mitään lupia tai rekisteröintiä. Toki he voivat toimia noin  jos ovat osa Suomen leonberginkoirat ry:tä. Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteristä ei ainakaan löytynyt Leo Rescuen nimellä mitään yhdistystä.

lauantai 28. tammikuuta 2012

Rosè melkein ½ vuotta.

Mia Kasvattajan ottama kuva viime sunnuntailta.
Lelu, Mia, Rosè ja Junior joka on Rosèn velipuoli.
Näin harjoitellaan näytelyitä varten. Vielä ei tarvi sinne näytelmiin osallistua mutta tulee sekin päivä.
Tänään lenkillä mettässä ja pellolla Lelun ja Rosen kanssa.
Lelu syö lunta hirveästi.
Rosè vaanii nykyisin lelua ja vähän kaikkia muitakin.
Pellolla mentiin kovaa niin että lumi pöllysi.
Rosè täyttää keskiviikkona ½ vuotta. Painoa on kertynyt pikkasen yli 30 kg. Kasvu on ollut erittäin tasaista, näin tasaista kasvua en ole koskaan nähnyt. Mä olen ihan epätoivoinen kun en ole voinut tressata mistään. Ihan kuin toi koira tekis mulle kiusaa kasvamalla toillai oikein.

Rosè on alkanut hiukan askartelemaan, nyt on mennyt pari mattoa tuunaukseen ja seinätä on syöty sellainen 30 cm halkaisijaltaa olevan ympyrä rappausta. Kellarista on mennyt muovimatto ihan päreiksi, mutta se johtuu siitä että toisella on energiaa amuisin kun muut nukkuu. Vika siis meissä eikä koirassa. Pitää vaan korjata se matto ennen kuin siippa tulee kotiin.

On meillä muutakin tapahtunut: Pinja on joutunut dietille. Vaaka näytti 22 kiloa corgille, joten ankara dietti alkoi pari viikkoa sitten. Nyt jo näkyy vaikutus, koira on selkeästi laihtunut mutta koira ei ole tyytyväinen. Murisee ja ulisee jääkaapin vieressä hereillä olo ajan, vaikka ei varmasti ole nälkä. Mitään ylimääräistä ei anneta ja lenkkejä tehdään tuplasti, tahtoi tai ei. Nyt jo laihtumista on tapahtunut, kuvia sitten kun kurvit kunnossa.

perjantai 30. joulukuuta 2011

Myrskyä ja treffejä

Joulupäivän iltana tuli pieni puhuri Vanhaanlinnan, sähköt katkesi Tapaninpäivän yönä ko 01 ja sitten sähkötöntä aikaa riittikin 42h. Puita kaatui kuin oksia. Meillä tuli yksi tohon autotallin päälle ja loput sitten tarhan ulkopuolelle. Tossa kuvassa näkyy meidän sähköpääkeskus puun alla. Onneksi kaatunut puu jäi kahden puun väliin roikkumaan eikä aiheuttanut suurempaa tuhoa.
Paloma tuli tervehtimään Rosèa ja vähän väsyttämäänkin. Tässä ollaan jo lenkkeilyn jälkeen ja suurin puhti on jo pois.
Tässä yritetään poseerata Tarjalle.
Täällä on tylsää, pääseeks jo kotiin?
Rosèlla kävi kaveri sentään kylässä. Meillä ei ole mitään asiaa mettään nyt kun myrskytuhot on niin laajat. Siellä on puita nurin ja suuria puita nojaa toisiin puihin, yhtään ei tiedä koska ne rösähtää sieltä maahan. Nyt lenkkeillään sitten vaan tietä pitkin ja sekin jos ei puita ole lähellä.

Joulu meni hienosti. Oli ensimmäinen joulu sitten Rosèlle, mutta tiesi kyllä mitä varten joulukuusi on ja sen alla olevat lahjat. Kaikki koirat sai lahjoja ja paljon jouluherkkuja myös. Nyt jännitän miten Rosè suhtautuu sitten uuteen vuoteen ja raketteihin. Toivottavasti ei pelkää. Riittää kun ksi koira pelkää eli Pinja. Pinjan rauhoitukset on jo käynnissä ja toivon totisesti että nämä tukitoimet auttaa, muuten ei ole enään kauheasti tehtävissä.


Onnellista UUTTA VUOTTA 2012 kaikille yhdessä ja erikseen. Tulkoon vuodesta kaikille onnistunut.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Joulurauhaa

Lelu oli eläinhoitolassa viemässä leluja ja iloja hoitolalle.


Aivan hiljaa ...odotan joulua.
Piparin, kuusen tuoksua...
Siipien havina enkelin
valoisan joulutunnelman kotiin tuo.
Pienten tonttujen iloinen nauru
raikuu pitkin kantta tähtitaivaan
läpi maailman, Sinunkin luo!

Näiden ajatusten myötä, Vanhalinna vaikenee joulun ajaksi.




maanantai 12. joulukuuta 2011

Tipu



Kaikea sitä ihminen tekeekin... Ei voi muuta sanoa. Eilen kävin eläinhoitolassa katsomassa kotkaa joka oli satuttanut siiven. Katsoin josko voisin tehdä jotain siivelle. Siipi oli selkeästi joutunut törmäyksen kohteeksi ja sulat oli sekaisin ja siipi turvoksissa oikein pahasti. Pelotti hirveästi kotkan kynnet ja se nokka. Apua, että tipu olikin iso. Mutta haava ei pelottanut yhtään ja sainkin putsattua siiven paremmaksi. Siivessä ei näyttänyt olevan verenkiertoa ja tuntui että märkää löytyy niiden siipien alla olevasta lihaksistosta. Tänään illalla siipi näytti paremmalta ja turvotus oli kokonaan pois. Kotkakin oli häiympi kuin eilen. Onneksi eläintenhoitajat olivat paikalla ja mun ei tarvinnut muuta kuin putsata siipeä. Ei tarvinnut tipulle antaa antibioottikaan.
Rosè ei päässyt katsomaan ollenkaan tipua vaan viihdytti itseään kiusaamalla pinseriä.